keskiviikkona, lokakuuta 31, 2012

Oon niinkun kurkkuuni myöten täynnä muuttamista!

Huomenna haetaan viimeisetkin tavarat ja perjantaina aamulla luovutetaan avaimet pois. Muutan villelle ja tää on vasta kolmas asunto vuoden sisään jossa asun ja tiedän että tästäkin on putkirempan takia muutettava ens kesänä viimeistään pois, eli sillon oon muuttanu neljä kertaa kahen vuoden sisään, liikaa. Ei kyllä haittaa muuttaa tästä pois, koska tää on niin pieni. Koska tää on pieni, mua sylettää ihan mahottomasti se, että mulla on niin paljon tavaraa!

Kuulun hamsterisukuun, jossa asioita ostetaan, koska ne oli alennuksessa ja kaikkea otetaan vastaan ja säilytetään ihan vaan varmuuden vuoksi. Kun muutin porukoilta pois, luulin että olin välttyny hamstraamiselta mutta todellisuudessa kun pakkaaminen laatikoihin vaan jatkui ja jatkui, tajusin että kyllä mussakin se hamsteri asuu. Onneksi ensimmäisessä asunnossa mun huone oli niin pieni, etten saanu sinne ostettua mitään turhaa ja koko elämisen itse maksaminen opiskelijana ei onneksi jättänyt paljon varaakaan turhaan osteluun. Tokassa asunnossa vuokrasoppari kirjoitettiin kahdeksalle kuukaudelle näin aluksi, mutta jotenkin alitajunnassa tiesin, että tässä asunnossa tulla kauaa olemaan. Noh, sieltähän se putkiremontti sitten hyppäsi puskasta ja asuminen jäi kolmeen kuukauteen. Hyvä etten kerinny purkaa kaikkia tavaroita. Kun muutto oli tiedossa, taas, aloin käymään tavaroitani läpi ja vein monta kassillista tavaraa kirpparille. Onneksi sain osan myytyä. Nyt kuitenkin mulla odottaa kolmisen isoa kassillista, pari pahvilaatikkoa ja neljä, viisi pientä laatikollista tavaraa, joista vaan haluaisin eroon. On vaatteita, kirjoja, leffoja, astioita, musiikkia, lamppu ja vaikka mitä.

Kuitenkin kun nyt katson tavaramäärääni, josta viisitoista laatikkoa on jo viety porukoille säilytykseen ja joista osa on noita kirpparikamoja, on tavaraa edelleen aivan liikaa! Tiedän että keskivertoihmisellä tavaraa saattaa olla enemmänkin, mutta minulle tämä on liikaa näin pieneen asuntoon.

Monilla on haaveena omistaa ihan hirveästi kenkiä, kauniita koriste-esineitä, paljon kirjoja, sohvia, peittoja, mattoja ja vaikka mitä. Minulla on haaveena omistaa vain se välttämätön plus vaatteita vähän enemmän kuin tarvitsee :D. Haluaisin että omistan vain sen kuusi tuikkulyhtyä, vain ne muutamat kosmetiikkatuotteet jotka tarvitsen, vain ne kengät joita oikeasti käytän, vain muutamat oikeasti kauniit pussilakanat, enkä kaikkia koriste-esineitä, koska ne nyt oli söpöjä, miljoonia kenkiä vain siksi että sai halvalla ja ohan nää nyt kivat, vaikken niitä koskaan käytäkään tai miljoonia pyyhkeitä ja pussilakanasettejä, koska niitäkin sai halvalla ja ainahan niitä tarvitsee. Haluan oppia pärjäämään vaan välttämättömyyksillä, enkä halua enää laatikoita joihin vaan kertyy kaikkia hauskoja pikkutavaroita ja miljoonat pelikortit ja käsirenkaat joita en käytä koskaan. Muistoja saa olla, mutta muistoille pitäisi olla joku oma laatikko jossa ne pysyvät turvassa ja pitäisi myös oppia, että parhaat muistot säilyy kuitenkin päässä.

Tämän puheen kirjoitettuani, kutsun kaikki jotka jaksavat tulla, kyläilemään luokseni joko nyt tai sitten kun muutto on tarpeeksi ohitse ja tulkaa ostamaan pilkkahintaan pois minun ylimääräiset tavarat! Toisen ylimääräinen voi olla toisen tarpeellinen.

Pelkkää synttäriä

Jatketaan edelleen synttäriaiheilla :D. Halusin nimittäin näyttää kolme asiaa, jotka sain mun toivelistalta!

Jee jumppapallo! Oon vaan nyt paripäivää pomppinu sen päällä ihan hyvän verran joka päivä. Jos muuton valmistuttua sais tänne vähän tilaakin niin voisin ihan oikeesti ottaa selvää et mitä tolla voi tehä :D
 Aika tökerö kuva, mutta sain Murhiksen äidin tekemät ihanat lapaset peippo-langasta! Jännää että just mietin yks päivä että mimmoset lapaset haluaisin jos sais ihan ite päättää ja mietin että jotkut oranssit tai harmaat... ja näissä on sitten molempia! Aivan ihanat!
Ja tretornin vähän korkeempivartiset punaset saappaat nauhoilla! Nyt on hyvät saappaat ja oon näillä jo parina päivänä käyskennellykin ja hyvät on jalassa!

Näiden lahjojen lisäksi sain myös ihanaa limppua, goudaa, costume-lehden, kaks lounasta ja yhen illallisen, pari sushi-rullaa, suihkusaippuaa ja neuleen! Oli kyllä lahjarikkaat synttärit, kun normaalisti saan vaan perheeltä jonkun yhen lahjan ja se on sit siinä :D.

maanantaina, lokakuuta 29, 2012

Täytin 23

Ja nykyään neiti 23v näyttää tältä:
 Ja neidin parhaat ystävät myöskin 23v näytti tältä:
Oltiin tavastialla ja tanssittiin kunnolla, hauskaa oli!

Kuvia kattoessa oon edelleenkin sitämieltä että menisin kuustoistavuotiaasta. Mut ehkä näytän sitten vielä viiskymppisenäkin kolmekybäseltä ja silleen ja hihittelen niille jotka nuorena näytti jo aikuisilta!

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2012

Synttärilahjatoivepäivitys!

Haluaisin ehdottomasti lapaset! Monetkaan lapaset ei haittaisi. En nimittäin löydä yksiäkään omia lapasiani. Minne lienee hävinneet muutoissa.

Koska postaus oli näin lyhyt, laitan kuvan perunaleivoksesta jonka äiti osti mulle eilen:


sunnuntaina, lokakuuta 21, 2012

Synttärilahjatoiveita

Täytän jo alkavalla viikolla taas lisää vuosia, joka ahdistaa, mutta joka oikeuttaa miettimään, että mitä sitä haluaisi lahjaksi. Oon haaveilusta elävä ihminen, joten ekaks mennään sinne äärettömyyksiin, että mitä haluaisin jos ei olisi rajoja :D.

1. Haluaisin oman asunnon, jossa olisi tilaa käyttää mielikuvitusta ja sisustaa sillälailla kun haluaa, eli tähän hommaan voisi myös kuulua jonkinlainen rahalahjoitus :D. Nyt asun ja kohta ihan virallisesti asun 27 neliöisessä yksiössä, en yksin vaan villen kanssa, joten onhan tämä vähän pieni kahdelle. Toivon että jotain tapahtuisi ja päästäisin pian johonkin isompaan.

2. Synttikka. Edelleen haluan syntikan, mutta se on ainakin siksi epärealistinen lahjatoive, sillä ei tänne yksiöön oikeasti mahdu.

3. Maalausteline + välineitä joilla maalata. Epärealistinen samasta syystä kuin syntikka, ei mahdu.

4. Jumppapallo! Oon aina rakastanu jumppapalloja ja tää on puoliks epärealistinen koska täällä ei edelleenkään oo tilaa! Oikeesti kämppä on sillon pieni, kun siellä ei mahdu säilyttämään jumppapalloa. Ville jo ehotti että se voi olla yöt sohvalla ja päivät sängyllä. Lähinnä kuvassa näkyvään tarkotukseen sen haluaisin :D. Pakko edes hieman työskennellä vatsalihaksilla, jotta pystyy istumaan kunnolla ja samalla selkäkin pysyisi suorassa! Plus että tykkään muuten vaan pomppii tommosen päällä.

5. Saappaat! Nyt mentiin sinne realistisiin ja tarpeellisiin toiveisiin. Mulla on ollu semmoset tretornin siniset saappaat, jotka oli mummin vanhat, mutta ne alkaa olemaan jo niin vanhat ja hieman haparoituneet, että vettä tulee muutamasta kohtaa läpi. Eli uudet saappaat hakusessa. Äiti lupasi saappaat jo mulle, eli enää tarvitsisi löytää hienot. Saa vinkkaa jos jossain on hienoja! Kerrankin kun saappaat ostetaan ihan silleen että saa ite valkkaa, niin kyllä haluun kans valkkaa jotkut hienot!

6. Pienet käsipainot. Villellä on tommoset kätevät, joihin saa ite lisäiltyy erikokosia rinkuloita ja tehtyy just sen painoset kun haluaa, mutta sitten iskee se laiskuusongelma, jos siinä on ne villen hervottomat painot jotka jaksan nostaa just just kahella kädellä yhen ilmaan, kun pitäs jaksaa ruuvaa ne kaikki villen rinkulat irti ja laittaa omat tilalle tai toisinpäin. Haluaisin siis omat. Ihan keveet, joilla voi vaan tehä paljon toistoja. Kahvakuula ois kans kiva, mut pelkään et hajotan sillä kaikki paikat NÄIN PIENESSÄ TILASSA.

Tässä mun toiveet tältä syksyltä! Erikoista on, ettei lista sisällä mitään elektroniikkaa.

Uusi hakusanapostaus!

Aina kun noita tilastoja kattelee, hyppii nää hakusanapostaukset kärkeen noissa luetuimmissa, ehkä nää on sit hauskoja? Elikkäs teenpäs pitkästä aikaa uuden!

Edelleen suosituimpia hakusanoja on se Eminen ja Adan Lambert, joista oon vissiin molemmista ne yhdet postaukset tehny :D. Lisäksi tietenkin Hamppukaupunki on suosittu, sekä usko toivo rakkaus tatuointi ja ylipäätään tatuointikuvat.

Erikoisempia hakusanoja, jotka tuntuu mukana roikkuvan, ovat Porvoo sekä sulkatatuointi, jolla tänne on löydetty jo yli sata kertaa. Ihan kiva mut mulla ei ole sulkatatuointia, eikä varmaan tule, enkä varmaan ole sellaisesta kirjoittanutkaan?

Owen Wilson ja Gregory Smith pyörivät myös kovilla hakumäärillä. Yhden postauksen kuumismiehistä olen tehnyt, jossa olen molemmat maininnut.

Kesäkynnet on myös pakko mainita ja yhdet kesäkynnet linkattava, joita rakastin sydän.

Kun alkaa ettimään hakusanoja ihan lähiajoilta, päästään mm. tämmöiseen ihmetykseen kuin Vivianne Raudsepp. En tiedä kuka se edes on, mutta kun hakee googlehausta hänen nimellään, tulee useitakin kuvia mun blogista, what? Muut lähiajan hakusanat liittyy sitten kaikki tatuointeihin ja rastoihin. Jos rastat kiinnostaa, kannattaa vaikka lukea tekstejä tägin "rastat" alta.

Ihan viikon sisällä ollaan taas etsitty täältä aiheesta tatuoinnin korjaus, en valitettavasti osaa kertoa mitään koska minulta ei ole koskaan mitään korjattu. Voin kyllä kertoa että ystävälleni on tehty peitekuva, enkä voi uskoa että edellinen on siellä alla niin hienosti!

Kesähousuista ja inttitietoudesta on myös jollain ollut pulaa, mutta enpä ole tainnut kummastakaan hirveemmin kirjotella. Kaukametsän pakolaiset ja kuiturastojen teko on myös ollut hukassa. Kaukametsän pakolaisista olen ehkä saattanut jopa mainita jossain postauksessa. En vaan muista kirjotinko sitten koskaan sellaista "lapsuuden suosikit"-postausta. Tarkoitus oli kyllä ja jos olen kirjoittanut niin siellä on varmaan kyseinen ohjelma mainittu.

Kumpparit jalakaan, mustavalko panorama ja mustavalkoinen lintutatuointi ovat olleet myös haussa. Noh, kumpparit haluaisin synttärilahjaksi, mutten ole siitä vielä mitään postannut ja ehkäpä jonkun mustavalkopanoramakuvan olen tänne joskus laittanut. Mustavalkoiset tai siis mustat lintutatuoinnit löytyy selästä ja niistä enemmän tatuointini-postauksesta. Tuolla kyllä ei ole uusimpaa tulokasta, joka kuitenkin on jo yli puolivuotias.

Ajattelin ensiksi että tätä postausta voisi jotenkin kuvittaa, mutten taida jaksaa.

Laiskaa sunnuntaita

Latasin puhelimeen viimein ohjelman jolla voin lukea blogeja. Tässä sitä sitten edelleen alasti sängyssä viltin alla lueskelen toisten ihmisten tekemisistä, ajatuksista ja suunnitelmista sekä kattelen kuvia toisten kodeista, vaatteista ja kavereista. Aika jännä juttu tämä koko blogimaailma, voi tutustua ihmisiin ilman että koskaan tulee oikeasti tapaamaan niitä tai juttelemaan niiden kanssa.

Eilen pääsin minin kyytiin ja ajeltiin pitkin helsingin sateisia, syksyisiä ja pimeitä katuja, sekä käytiin leikkimässä kissojen kanssa hyvin perinteisessä helsinkiläisessä yksiössä, jossa oli paksut ikkunalaudat, valkoinen sisustus ja kylmä.

Vähän väliä nostan pääni jotta nään sohvan yli maailman ikkunan takana ja lasken pääni aivan yhtä nopeasti, sillä ilma ulkona on joka kerta tylsän harmaa. Voi siis aivan hyvin jäädä vielä viltin alle.

lauantaina, lokakuuta 20, 2012

Hiuksitaistelut jatkuu

Noniin ja kyllästymiseen asti jaksan nyt kirjotella tästä mun kamppailusta terveen päänahan puolesta!

Oon monelta taholta saanu vinkkiä kokeilla kaikenlaisia öljyjä päänahkaan, jos ne auttais. Ensiks meinasin ihan normaalia oliiviäljyä, mutta mulle on suoraan iholle laitettuna tullu siitä jotain näppyjä vuosia sitten, joten en uskaltanu. Sain vinkkiä kookosöljystä, mutta ite en ihan hirveesti välitä kookoksen hajusta, joten päätin vielä katella ympärilleni. Life-liikkeessä tuli vastaan sitten tällainen manteliöljy, jonka äiti mulle osti, jee!

Laitoin heti samana iltana, eli eilen tota pahimpiin kuivuus ja hilsekohtiin. Levittäminen koko päähän on tosi hankalaa, koska tuolta tulee vaan tippa kerrallaan, pullo on lasia joten sitä ei voi puristella ja kun laittaa koko pullon väärinpäin, sieltä välillä roiskahtaakin enemmän tavaraa ulos. Siksi en alkanut sitä koko päähän heti tunkemaan koska se tuntu niin hankalalta hommalta. Sivelin äljyä myös kuivaan otsaan ja muutenkin naamaan kokeilunvuoksi ja samalla tuli tietenkin rasvattua myös kädet.

Annoin vaikuttaa noin puolituntia floristikirjaa lueskellen.

Pois peseminen hyvin luonnonmukaisella palashampoolla ei ollutkaan mikään yhden pesukerran juttu, mutta toisella pesulla öljy oli jo poissa. Tuolla shampoolla nyt muutenkin pesee niin nopsaan ettei kyllä haittaa.

Normaalisti peseytymisen jälkeen mun naama ja kädet on aika kuivassa kunnossa, mutta nyt ton öljyämisen ansiosta eivät olleet ja esim nyt kun käsiä hivelee niin kyllä on pehmeetä, eikä yhtään kuivaa! Kynsinauhat tuntuu myös todella hyviltä ja naamaakaan ei ole tarvinnut rasvata.

Harjasin hiukset sitten siinä pari tuntia pesun jälkeen ja aukesivat aivan mielettömän helposti ja hilse vaan irtosi päästä isoina palasina eikä iho hilseen alla ollut vereslihalla kuten normaalisti, vaan ihan terveen näköistä ihoa! Ihan kaikkea se ei suoraan poistanu, mutta oon odottavaisin mielin että se saattaa jopa kaiken hilseen, kuivuuden ja kireyden poistaa säännöllisesti käytettynä!

Kun hiukset kuivu, ne oli tosi pehmeet, kiiltävän ja elinvoimasen näköset, vaikkei niihin sitä öljyä edes oikein muuten joutunut kun sitten pestessä.

Jatkan siis ehdottomasti tämän käyttöä ja toivon että niin päänahka kuin hiuksetkin saa ihan uutta elinvoimaa!

perjantaina, lokakuuta 19, 2012

Minun uudet ja parhaat housut sekä mitä mulla oli päällä eilen

 Seksipaasauksen jälkeen vaan tylsää arkipäivää vaatteineen. HMssä oli aletuotteista, että ota kaksi, maksa yksi ja ostin sitten tuommoiset ihanaiset löllöisät housut ja hameen ja maksoin näistä yhteensä 10e. Tämmösiä housuja oon ettiny jo ikuisuuden ja nyt mulla on se yksi ainut pari, joka sattui olemaan vielä mun kokoa. Haluun pitää vaan näitä koko ajan!

Alempana kuva sitten asusta, joka päällä olin ostamassa noita kyseisiä housuja sekä mun uusi kassi!

Tänään on harmaa syysperjantai, jolloin lehtiä tipahtelee koko ajan enemmän ja enemmän alas puista ja puut muuttuvat entistä harmaammiksi ja paljaiksi. Surullista. En siltikään haluaisi vielä lunta piristämään ja valaisemaan maisemaa. Haluaisin aurinkoisia ja kauniita syyspäiviä!

Huomenna ollaan seurusteltu villen kanssa jo 10kk, vaikka tuntuu että vastahan me tutustuttiin. Viikonloppuna Minna tulee tänne ja meillä on toivottavasti mukavaa tekemistä yhdessä.

Yritän vaan täyttää tätä tilaa ennen tuota seuraavaa kuvaa, vaikkei mulla oo oikein mitään asiaa :D. Kerronpas siis, että haluisin kovasti olla floristi ja luin floristin oppikirjaa eilen viitisenkymmentä sivua, jonka lainasin kirjastosta ja opin kaikenlaista. Haluaisin myäs floristiikkakoulujen puutteessa opiskella kosmetologiksi ja keskittyä luonnon kosmetiikkaan. Semmoinen koulutus alkaisikin tammikuussa ja siihen on aikaa vielä tämä kuu hakea, eli ehkä haen.

Mun kynnet on pinkit ja se tuntuu oudolta.

Nyt puhutaan seksistä!

Tai ainakin minä puhun.

Oon jo pidemmän aikaa halunnu kirjottaa jonkun mielipidetekstin tai jonkun tämmösen vähän asiapitosemman kuin vaan selostusta omista olotiloista ja suunnitelmista. Idea tähän aiheeseen lähti jo ajat sitten, kun kuulin taas yhden tarinan tytöstä, jonka harrastus on paneskella vähän kaikkea kännissä ja ehkäsystä ei oo tietoakaan. Mua pistää tämmöset aina enemmän ja vähemmän suututtamaan, koska:

Kohta yksi: tyttö itse. Yleensä näissä tarinoissa on olennaista se, ettei sitten normaalit ihmissuhteet ota onnistuakseen tai ettei ylipäänsä selvinpäin hirveästi vietetä aikaa vastakkaisen sukupuolen seurassa. Tulee vaan mieleen, että missä vika? Itsetunnossa? Hakee läheisyyttä ja hyväksyntää sitten keinolla millä hyvänsä? Tottakai pojat tykkää tytöstä, joka antaa aina? Onko halu päästä jonkun sänkyyn ja jonkun lähelle niin suuri, ettei viitsitä kysellä niitä kondomeja, koska pelätään että tilanne meni siinä ja kamala torjunta tulee, tai ollaan niin humalassa ettei edes tule mieleen. Vai onko tietämys sukupuolitaudeista niin pieni, ettei uskota sen osuvan omalle kohdalle. Kohdassa yksi suututtaa se, että tytöllä ei selkeesti ole kaikki kohdallaan ja toiminta on oikeastaan jopa itsetuhoista. Lisäksi seksuaalisuus on oikeasti niin herkkä ja henkilökohtainen asia, että siitä traumatisoitumalla tai sen sekottamalla traumoihin, voi saada pahimmillaan aikaan ylipäätään läheisyysongelman tai ettei välttämättä ole kykenevä koskaan elämässään hyvään seksiin tai tuntemaan seksuaalisuutta luonnolliseksi asiaksi.

Kohta kaksi: tytön partnerit. Jos tapana on usein vetää pää täyteen ja hakea mies baarista sekä unohtaa ehkäisy, on toiminta todella vastuutonta. Tottakai on molempien vastuu huolehtia ehkäisystä ja seksiä ei mielestäni pitäisi edes harrastaa, jossei ole niin rohkea taikka selvä, että pystyy ilmoittamaan: "Hei, minulla on tapana tehdä tätä vähintään kerran viikossa täysin tuntemattoman kanssa, enkä yleensä käytä ehkäisyä, joten minulla saattaa olla vaikka kaikki taudit, koska en myöskään uskalla/viitsi/jaksa käydä testeissä!" On vaan äärettömän vastuutonta edes harkita yhdenillan juttuja tuntemattomien kanssa, jos tietää että itsellään on mahdollisuus kantaa vaikka mitä. Vaikka käyttäisi siinä omien mahdollisten tautien kanssa kumia, niin silti monet kuitenkin harrastaa esim suuseksiä suojaamatta tai kumi voi hajota tai jos nyt vähän aikaa ilman ja lalalaa ja taudit senkun leviää.

Nykyään on niin in ja cool ja jee ja tosi cosmonaisen toimintaa, että miehet on vaan panoja ja seksiä saa jokainen itseään kunnioittava nainen saada silloin kun haluaa, ei tarvitse jumittaa parisuhteissa vaan baanalle vaan metsästämään komeimmat! Leffoissa ja sarjoissa harvoin näkee kumeja ja harvoin niitä myöskin mainitaan näissä cosmon trendikkäissä ja akrobaattisissa seksivinkeissä. En siis paheksu tämmöistä elämäntapaa, että vaikka olisi joka illalle uusi partneri JOS on niin rohkea, fiksu ja välittää itsestään ja toisista sen verran, että käyttää kumia AINA ja käy testeissä säännöllisin väliajoin. Jos voi olla varma, ettei itse kanna mitään, on mun mielestä aivan vapaa tekemään mitä lystää, kunhan tajuaa pitää tilanteen aina siinä, että voi olla varma. Tai jos oma keho ja terveys on ihan sama, niin silti on PAKKO välittää ainakin siitä toisesta ja kertoa sille se oma kanta ja oma kokemus. Ei voi tiedostaen asettaa toista oikeasti vaaralliseen asemaan, koska itseään ei oma terveys kiinnosta.

Haluaisin nuorille yläkouluihin, bussipysäkkimainoksiin, telkkariin, lääkäriin, kaikkialle enemmän tietoutta sukupuolitaudeista ja sukupuolitautitesteistä. Miten ne tarttuu, miten ne ei tartu ja miten pitää toimia, jotta on vastuullinen ihminen. Koska jos ihminen oikeasti tietää ja tiedostaa miten helposti ne tarttuu ja mitä ne voi aiheuttaa niin kuka niitä oikeasti itelleen haluaisi? Tai haluaisi aiheuttaa niitä toisille? Haluaisin uskoa, että jokainen välittää itsestään sen verran, että voisi ne kondomit ostaa tai hakea jostain! Jos ei kehtaa ostaa, tai hakea tai niitä partnerilleen ehdottaa, niin ei tosiaankaan ole valmis seksiinkään. Haluan myös väittää, että ihmisen olisi myös pakko välittää sen verran muista ihmisistä, että hankkii itselleen ehkäisyn. Seksi on vähintään kahden ihmisen homma, jolloin kaikista osapuolista on välitettävä edes siinä määrin, että se on turvallista kaikille!

Kun perusasiat on kunnossa, joista ensimmäinen on ehkäisy ja sen tuoma turvallisuus ja vastuullisuus, voidaan alkaa vasta miettimään sitä omaa henkistä puolta seksiin liittyen, onko itse valmis juuri tämän kumppanin kanssa.

Tämän kaiken lopuksi kerron, että turvallisesti ja oikean ihmisen kanssa seksi on erittäin ihana, yhdistävä, lämmin ja voimia antava asia ja olisi ihanaa, jos sitä voisi olla kaikille. Käykää pliis testeissä, siitä ei ihan hirveesti haittaa ole ja välittäkää pliis muista edes jos ette itsestäne.

maanantaina, lokakuuta 15, 2012

Kokkikoulusta terve!

Oon haaveillu jo kauan, että haluisin tehä täytettyjä paprikoita. Voin kertoo etten oo tosiaan mikään keittiökeiju, lähinnä vaan siksi etten ikinä opi tekemään mitään kun en ikinä kato mitään ohjeita. Se keittiön kemiapuoli uupuu, enkä oikein ymmärrä että miten hiivaa käsitellään ja miten mikäkin raaka-aine reagoi missäkin olosuhteissa. Oon lähinnä semmonen kokeileva kokki! Luin pari täytettyjen paprikoiden reseptiä ja totesin että aijaa ihan pala kakkua-juttu ja lähin kauppaan ostelee aineksia.

Tossa sitten äsken kokkailin ja tuloksena oikein kauniit paprikat sisälmyksineen:
SEKÄ neljälle ihmiselle hyvin riisipitoista risottoa:
Eli tein vahingossa itelleni viikon ruoat jos villelle ei kelpaa. Joskus on ihan kätevää olla aika käsi keittiössä. Noh, riisit on seisonu tuolla kaapissa ihan hyvän aikaa ja pelkäsin jo että banaanikärpäset valtaa ne, joten hyvä kun tuli käytettyä. Sitäpaitsi rakastan riisiä ja voisin vedellä sitä pelkästeen, joten tää on oikein hyvä vaihtoehto mulle kun ei tartte nyt moneen päivään laittaa ruokaa!

Viime viikolla ei ollut kun tein kaks leipää ja kusasin molemmat.

Nyt kuitenkin otan toivottavasti mehevän paprikan lautaselleni, sekä nykyään suurinta herkkuani raejuustoa ja alan kattomaan ruudusta Asiaa seksistä, joka on ihan sika hyvä ohjelma! Suosittelen!














Haaveilua

Miksei voisi vaan voittaa nyt lotossa, saada rahat käteen parin viikon päästä ja lähteä lomalle lämpimään? Mulla ei oo töitä ja Villenkin työsuhde loppuu marraskuun lopulla. Voitaisiin lähteä tammikuussa vaikka havajille, jonne ville on aina halunnu mennä. Syötäs hyvää ruokaa, tutustuttas saariin, uitais, nautittais ja oltas ilosia.

Havajin jälkeen voitais lähtee japaniin jonne oon aina halunnu! Kirsikankukkien aikaan jollon kaikki on kuin unesta. Ei tarviis laskee rahoja hulluna, koska unelmissani oisin voittanu sitä niin paljon :D. Vois vaan matkustella luotijunilla, maistella kaikkea ruokaa mitä tulee vastaan, käydä ghibli-museossa, ostella ihania vaatteita, käydä puutarhoissa ja katsomassa japanilaista maaseutua. Yöpyä ihanissa vanhoissa majataloissa, lillua onseneissa ja ihastella kaikkea, kuunnella kun ihmiset puhuu japania. Itkisin varmaan koko matkan kun kaikki ois niin ihanaa!

Vois ostaa kivan kämpän josta saa oikeasti rempata omanlaisensa eikä tarviis huolehtia että kohta tästäkin vuokrakämpästä pitää taas lähteä lätkimään. Sais tehä siitä oman pesän ja just semmosen jossa viihtyy. Ville sais oman musiikkihuoneensa ja mä oman ateljeen jossa voisin vaikka maalata varpailla isoja tauluja ja ison pöydän ikkunan viereen, jossa voisin kasvatella yrttejä. Menisin autokouluun ja ostettais auto ja voisin ajaa floristikouluun, jonne julkisilla ei pääse. Voitais ottaa kani tai kaksi kania, joista ville on haaveillu ikuisuuden ja voitais ottaa ihana koira. Haluisin oppia leipomaan leipää kunnolla ja haluisin käydä pelkästään luomukaupoissa. Kun sitten viimein olisin floristi, voisin mennä johonkin ihanaan kukkakauppaan töihin ja ottaa sinne koirani mukaan ja kuskata kotiin joka päivä uuden huumaavasti tuoksuvan kukkakimpun. Haluisin parvekkeelle tai pihalle kasvihuoneen, jossa voisin koittaa kasvattaa vihanneksia. Haluisin käydä ratsastamassa ainakin kerran kahessa viikossa ja harrastaa joogaa. Haluisin kanssa kirjottaa kirjan, vaikkei olekaan oikein mitään aihetta. Vähintään lasten kirjan, jonka kuvituksen teen itse.

Haaveilu on kivaa ja pitää mut hengissä!

Politiikka-asiaa

Hei olen Eveliina ja olin aika vanha ennenkun aloin oikeasti kiinnostumaan mistään politiikkaan liittyvästä. Pidin aikamoisen turhana, että tyyppejä istuu jossain päättämässä kaikkien asioita ja pidin järkevänpänä vaihtoehtona kansanäänestystä, jossa jokainen saisi päättää. Noh, vanhemmaksi tullessa totesin, että ne päättäjät oikeasti tietää asioita ja on ottanu selvää, päätöksiä valmistellaan ja niistä keskustellaan paljon.

Mitä siitäkin tulisi, jos ne perusjannut joita meillä kyllä riittää äänestysikäisiä, sanoo ettei vanhuksille tartte antaa mun rahoja kun ei mun omatkaan isovanhemmat oo missään palvelukodissa perkele! En varmasti maksa siitä että jotkut käyttää busssia kun mulla on auto! No en kyllä maksa mistään suomalaisesta ruoasta jos saan mäkkäristä halvemmalla! jne jne ja sitten näitten jannujen mukaan yhteiskunta pyörisi?

Haluun luottaa siihen, että politiikassa olevat ihmiset, jotka päättää meidän puolesta, ajattelevat muuta kuin itseään. Jotta voin parhaiten vaikuttaa siihen että näin on, mun täytyy äänestää. Ensimmäisen kerran äänestin, koska iskä sano että se on mun perusoikeus ja se täytyy käyttää. Jossei äänestä, ei voi valittaa. Ensiksi äänestin jotain, jolla oli kivoimmat hiukset. Sitten kaksi kertaa peräkkäin tuttua tyyppiä, jonka tiesin olevan fiksu. Sen jälkeen tein oikein vaalikoneita ja tutustuin ehdokkaisiin sitä kautta, selasin nettisivuja ja luin heidän ajatuksiaan. Viime presidentinvaaleissa olin jo niin kiinnostunut, että hyppäsin innoissani teeveen eteen kun vaalitentti alkoi.

Nyt on kunnallisvaalit ja olen taas kiinnostunut ja niin sekaantunut koko soppaan, että minulla on ehdokas jonka puolesta haluan puhua. Normaalisti olen valinnut ehdokkaan ja kertonut siitä muille jos joku on kysynyt, mutta nyt minulla on ehdokas, jonka tiedän olevan fiksu ja hänellä on kokemusta oikeasti elämästä ja erilaisista ihmisistä. Tiedän, että hänellä on kiinnostusta oikeasti koittaa muuttaa asioita parempaan ja mikä tärkeintä, tiedän että hänellä on erittäin suuri sydän. Mun mielestä politiikassa ei oikeasti muuta tarvittaiskaan kun suuri sydän ja vähän fiksuutta, jotta ymmärtää tarpeeksi laajasti asiat joita ajaa.

Mun ehdokas on Espoon Vihreiden numero 398 eli Ville Lappalainen. Oon tähän mennessä aina äänestänyt vihreitä, eikä tarvinnut tehdä poikkeusta. Voin samalla kertoa, että olisin äänestänyt Villeä melkeen puolueesta riippumatta. Ville ajaa lasten ja nuorten asioita sekä haluaisi parantaa joukkoliikennettä, eli lähinnä alentaa hintoja ja parantaa poikittaisliikennettä, että kulkeminen olisi helpompaa.

Joukkoliikenne aiheesta sanon vaan sen, että itse en osaa autoa ajaa ja julkisilla kuljen ja kyllähän kaikki tietää että julkisten hinnat on ihan naurettavia jos et nyt satu olemaan opiskelija! Yksityisautoilu alkaa olemaan jo kannattavampaa, joten vikaa löytyy! Aika vihreäksi kasvatettuna ihmisenä haluaisin, että kaikille olisi mahdollisuus käyttää julkista liikennettä. Nyt se ei ole niin ja se on surullista. Tiedostan että Espoo on alue, jossa joillain on vain pakko olla se oma auto, ja melkeempä pakko sitä myös jokapäivä yksin ajaa töihin tai jonnekin, jonne julkiset eivät kunnolla kulje, mutta täällä on myös niin paljon niitä, joille se oma auto on vaan se pinttynyt tapa kulkea, vaikka julkisillakin pääsisi. En kyllä syytä yhtään pinttynyttä yksityisautoilijaa olla vaihtamatta julkisiin näillä hinnoilla. Johan esim. sillä kuukauden seutuajalla aikuinen ostelee ihan hyvän aikaa bensaa! Itse olin vuoden lukion loputtua ihan normaalina aikuisena liikenteessä ja kyllä mietin aina pari kertaa että kehtaako sitä viikonloppuna lähteä elokuviin, kun matkoista saa maksaa saman verran kuin itse leffasta... Espoo ja koko Suomi on niin harvaan asuttua loppupeleissä, että antakaa meidän pliis kulkea ilman, että se perus kulkeminen pitäisi oikeasti budjetoida!

Lapset ja nuoret ei ole mikään symppisäänien kosiskelulupaus, vaan palo asiaan on aito ja ihan puolueettomasti voin sanoa, että ennenkun Villeä oikeasti edes tunsin, selitin kaverilleni miten Ville on paras nuorisotyöntekijä, jonka olen koskaan tavannut. Ja olen tavannut oikeasti monia ja työskennellyt monien ja todella hyvien kanssa, mutta Ville vie silti voiton. Parhaan hänestä tekee se että hän puhuu nuorten kieltä nimenomaan nuorille ja häntä on helppo lähestyä ja hänelle on helppo kertoa mitä vain. Tämän lisäksi Ville ymmärtää nuoria ja osaa samaistua heihin ja heidän ongelmiinsa ja mikä parasta, hän osaa muovata nämä aikuistenkin ymmärrettävään muotoon! Uskon että ketju: nuori-ville-päättäjät ei voi epäonnistua, jos sille annetaan mahdollisuus! Olen seurannut Villen työtä vierestä nuorisotyöntekijänä nyt jo reilun vuoden ja voin sanoa, että myöskään tunnollisempaa työntekijää saa hakea. Mihin Ville ryhtyy niin se tehdään ja kunnolla! Ville ei jätä mitään puolitiehen ja tekee töitä (myös työajan ulkopuolella ainakin suunnittelumielessä ja paljon!), jotta nuoret saisivat mahdollisimman parasta kohtelua. Ville on innovatiivinen ja imee ideoita jokapuolelta. Vähän väliä saa kuulla jostain uusista ideoista, joita hän haluaisi toteuttaa. Mun mielestä nuoret tarvitsee nimenomaan ihmistä joka ymmärtää heitä, eikä ihmistä, joka muistaa kuinka itse oli nuori. Asiat muuttuu, trendit muuttuu, joten on tärkeää, että on ihminen joka pysyy koko ajan kärryillä ammattinsa takia.

Haluun lisätä vielä yhden oman huomion. Ville on yksi eläinrakkaimmista ihmisistä joihin oon koskaan törmänny, eli kaikki te muut eläimiärakastavat ihmiset, tässä olisi yksi hyvä ehdokas! Oon oikeesti sitä mieltä, että jos ihminen rakastaa eläimiä niin se ei voi missään nimessä olla paha! Samoin olen sitä mieltä, että jos ihminen ei kykene tuntemaan empatiaa eläintä kohtaan, joka on viaton niin miten sitten ihmistä joka ei todellakaan ole? Tutkikaa siis ehdokkaanne ja äänestäkää niitä eläinrakkaita!

Noh, mitä muuta sitä sanoisi. Jos asut Espoossa ja haluat äänestää jotakuta, joka on oikeasti normaalin ihmisen puolella ja joka oikeasti ymmärtää ihmistä ja jota ei tarvitse yhtään pelätä lähestyä, oli ongelma mikä tahansa, niin ota numero 398 omaksesi. Voin vannoa ettei voi olla huono valinta! Tässä vielä linkki Villen blogiin, jos joku sen tuolta alusta missasi. Jos olet jostain muusta kunnasta kun Espoosta taikka liian nuori äänestämään, mutta innostuit tästä tai Villestä, voit käydä tykkäämässä facebookissa. Se antaa Villelle lisää näkyvyyttä, joka on tietenkin plussaa!

Haluan laittaa tähän vielä kuvan, jotta henkilöllä josta tekstissä puhutaan olisi kasvot!



perjantaina, lokakuuta 12, 2012

Jos kaunis mielesi on, niin kauniimmaksi tuut

Ehkä mun pitäs alkaa kirjottaa otsikoiksi aina jonkun biisin sanoja/nimiä niin pääsisin helpolla ja ehkä mun pitäs alkaa laittaa tänne aina vaan jotain kuvii, niin ei tarttis kirjottaa! :D Mutta minä tänään alla. Ehkä alan ottaa vaan kuvaa mitä puen päälle, sillon kun puen muutakin kun kollarit ja t-paidan ja sitten tästä tuleekin "muotiblogi"










































Oli mulla jotain asiaakin.. Ainiin! On mulla pyöriny päässä yks "mielipidekirjotus" jonka haluisin tehdä, mut jotenkin en oo saanu sitten tehdyksi. Lisäksi oon suunnitellu kangaskassikuvia, joita aion jossain vaiheessa painattaa ja esittelen niitä sitten täälläkin.

Kävin työhaastattelussa tänään ja tuli semmonen olo et haluisin kyl oikeesti vaan olla kukkakaupassa töissä ja suunnitella printtejä. Harmi vaan etten voi vaan alkaa suunnittelee printtejä tosta noin vaan ja olettaa että joku haluis niitä ostaakin :D. Ehkä teen kunnon mallistoja ja lähen sitten tarjoomaan niitä kaikkialle. Oon kyl saanu niistä ihan tavallisilta tallaajilta ja jopa alaa tuntevilta ihmisiltä hyvää palautetta! Lotto on kans vetämässä, joten voittoa odotellessa...

Ainiin ps. Vantaan Varia ei osaa yhtään mitään. piste.

tiistaina, lokakuuta 09, 2012

Lisää luomuekoshampooasiaa

Kirjottelin paripostausta sitten tästä Urtekramin aloe vera-shampoosta, jota lähin kokeilemaan ihan toisen ihmisen suosituksesta samankaltaiselle päänahalle kun mulla. Kerkesin käyttää tätä kuukauden päivät, lähes jokapäivä, koska mun hiukset rasvottuu niin nopeesti. Elikkäs siis testiaikaa oli ihan sopivasti.

Niinkuin sillon aluksi kerroinkin, tämä autto samantien päänahan kirvelyyn ja kutinaan aika paljon, mutta noin viidennen pesukerran jälkeen hilsettä alko tulemaan aivan mielettömästi. En oikeestaan meinannu kehdata ees lähtee mihinkään ilman hattua ja kun tilanne ei uusista pesukerroista huolimatta muuttunut yhtään parempaan, melkeen vaan pahempaan, päätin vaihtaa shampoota. Nyt siis ois puolet tätä saatavilla, jos joku haluaa tesmaa! :D Mä en tota enää päähäni halua laittaa.


Samoihin aikoihin urtekramin shampoon kanssa, ostin syysmarkkinoilta Flow-kosmetiikan palashampoon. Myyjä suositteli juuri tätä turvehamppu-komboo mulle, kun kerroin ongelmistani. Ensimmäinen pesukerta tällä sijoittui sunnuntai-iltaan. Istuin kyvyssä, otin palan kästeen ja hankasin sitä hellästi kaikkialle päähän. Sitten laitoin palan pois, kastelin kädet vedessä ja vaahdotin shampoon kevyesti hiuksiin. Shampoo vaahtosi ainakin tämmöisiin lyhyisiin hiuksiin nähden ihan riittävästi, jotta se levisi helposti kaikkialle. Päänahkaa ei kirvelly vaan tuntu samalla tavalla hyvältä ja hoitavalta kun joku päänahkaa rauhottava suihke, mitä oon joskus käyttäny. Annoin shampoon olla päässä hetken, missään ei kyllä lue että niin pitäisi tehdä, mutta tein silti. Pois peseminen oli taas hieman ikävää, koska kuten urtekraminkin kanssa, hiukset tuntuu semmoselta piikkitakkupesältä kun shampoota pesee pois.

Kuivina hiukset eivät näyttäneet sellaisilta überpuhtailta, miltä näyttää kun pesee jollain kemikaalikoktaililla, muttei ne likaisiltakaan näyttäny tai tuntunu varsinkaan harjaamisen jälkeen. Pitemmille hiuksille voisin suositella kanssa jotain hoitoainetta tohon komboksi, sillä oma tukka meni aika takkuun. Tämmöset lyhyet on kuitenkin helppo harjata.

Maanantaina mietin, että pitääköhän pestä hiukset kun lähdin siskojeni ja Minnan kanssa syömään, mutta yllätykseksini hiukset olivatkin puhtaamman näköset kun edellisenä päivänä. Tiistaina ei ollut mitään menoa, joten en edes kiinnittänyt huomiota hiuksiin. Keskviikkona olimmekin sitten suuntaamassa tyttöjen kanssa katsomaan Magic Mikee ja tuskailin kun en millään olisi jaksanut pestä hiuksia. Viimein kylppäriin päästyäni katsahdin peiliin ja huomasin hiusten olevan aivan puhtaat. Normaalisti joka päivä pestävät hiukset oli nyt puhtaat vielä kolme päivää pesusta! Torstainkin vetelin vielä samoilla hiuksilla, mutta perjantaina tartuin taas palashampooseen ja pesin hiukset.

Joka kerta tällä pestessä hilse vähenee ja päänahka tuntuu terveemmältä. Varmasti pidentynyt pesuväli auttaa asiaa roimasti, joten en varmaan vaihda tästä ihan heti pois! Shampoo on todella helppo levittää, sen pakkauksessa ei ole mitään ylimääräistä, se vaikuttaa tähän mennessä todella riittoisalta ja se pidentää pesuväliä ainakin mulla, joka tekee ainakin mun elämästä NIIIN paljon helpompaa! Haju ei ole mun mielestä mikään maailman paras, mutta se ei jää hiuksiin olemaan, joten sekään ei haittaa. Kävin jo äitillekin ostamassa ruohonjuuresta omansa, täytyy vielä toimittaa se sille ja kysyä sitten kokemuksia!

maanantaina, lokakuuta 01, 2012

Oikea päiväni nasuna-postaus


































takki - kirpparilta 5e
pipo - kirpparilta about 1e
huivi - kreikasta jopa 10e
huppari - lahja kavereilta kun valmistuin lukiosta (sen selässä on hieno piirros ja kaikkien nimet)
paita - HMstä joku miestenpaita jostain alennuksesta varmaan jonkun 5e
hame - siskolta
sukkikset - lindexistä jostain alennuksesta kans, niissä on semmosia kuvioita mut ei oikein näy kuvasta
kengät - kookengästä sillon kun se oli vielä k-kenkä, tarjouksesta jossa sai kolmet kangaskengät 15e ja noi oli niistä yhet.

Kaikkee tapahtu tänään, mutten jaksa kertoo ja halusin kuvaa tästä päivästä kuva tunnissa-jutun, mutten sitten muistanukaan enää aamulla asiaa. Ei mulla muuta.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...