lauantaina, tammikuuta 05, 2013

Ajatukset virtaa ja minä leijun

Eilen illalla eli siis yöllä kun kömmin sänkyyn puolinukkuvan villen viereen ja siinä hetken aikaa makoilin, muhun iski aivan ihme fiilis. En ollu ikinä ennen kokenu mitään niin todellista leijuvaa fiilistä. En tuntenu et fyysisesti leijailin, vaan etten oo kiinni tässä maailmassa yhtään. Mietin, että pitää napata villeä kädestä kiinni, ennenkun nukahdan, etten unissani leiju kokonaan pois. Ja joo, ajattelin näin ihan tosissani. Olin varma että saattaisin hukkua, jossen pitäisi mistään kiinni.

Sitten oli vain mustaa, hentoja ajatuksia, jotka juoksi pitkin poikin silmien ohi, jonka jälkeen havahduin hereille. Olin nukahtanut, enkä pitänyt mistään kiinni. Olo oli epätodellisin ikinä, tiesin olevani kotona, kaikki oli tuttua mutta samalla olin aivan hukassa, enkä kuulunut mihinkään. Ville nukkui ja tuntui etten edes voisi herättää sitä, vaikka yrittäisin. Tuntu etten voinu olla kosketuksissa minkään kanssa, mitä tässä maailmassa on. Paikka oli samalla todella vieras, vaikka koko ajan tiesin sen olevan koti.

Otin äkkiä villestä kiinni, jos se auttaisi. Nukahdin taas hetkeksi ja heräsin. Epätodellinen olo jatkui koko yön ja näin jatkuvasti unia siitä, miten kukaan ihminen elämässäni ei juuri tänä samaisena yönä saanut kunnolla unta, eikä saanut kiinni tästä todellisuudesta. Kello viisi heräsin siihen, että ville viikkasi vilttejä sohvalle ja seurasin hänen palaavan sängynlaidalle istumaan. Kysyin, että "onko sullakin maailman oudoin yö ikinä?" Olin varma, että ville koki kaiken ihan samallalailla ja että koko maailmalla olisi nyt joku vikana. Ville katto mua vähän hölmösti ja vastasi naurahtaen, että ei ole. Selitin hetken omia olojani ja uniani ja ville totesi, ettei ole enää montaa tuntia, jotka pitää yrittää nukkua, kun saa jo herätä. Juttelimme vielä hetken, vaihdoin tyynyä ja sen jälkeen nukuin paremmin. Auringon noustessa heräsin monia kertoja ja kaikki tuo valo näytti todella epärealistiselta ja feikiltä, ihan kun sekään ei kuuluisi tähän maailmaan. Ajattelin, että ehkä valo oli siinä oudossa maailmassa, jossa itse leijuin koko yön ja olin nyt itse oikealla puolella.

Nukuin vielä muutaman tunnin heräilemättä ja lopulta nousin sängystä ilman yhtään leijumisen tunnetta. Mutta muistan tuon tunteen, ne kaikki unet ja ihmeellisen todelliset fiilikset. Edelleenkin olen aivan hämmentyny. Kuka pisti ja mitä mun ruokaan eilen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...